Virtavesikunnostukset
Virtavesikunnostuksissa on kyse ihmistoiminnan aiheuttamien vaikutusten vähentämisestä tai korjaamisesta virtavesiympäristössä. Kunnostustoimenpiteillä pyritään palauttamaan kohdevesistö luonnontilaiseksi tai sen kaltaiseksi. Niin seisovat kuin virtaavat vedet ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa ihmistoiminnan kanssa, joten näitä ympäristöjä ei voida, eikä tulisikaan erottaa toisistaan. Moninaiset ja luonnontilaiset vesistöt ovat jo itseisarvoltaan arvokkaita ja ne ovat tärkeitä elinympäristöjä monille kasvi- ja eläinlajeille. Toisaalta vesistöt luovat hyvinvointia ja viihtyisyyttä ihmisille ja tästä syystä niiden virkistysarvo on suuri.
Miten virtavesien tila määritetään?
Nykyisin virtavesien tila määritetään ekologisten muuttujien, ts. eri eliölajien avulla. Virtavesien tilan mittarina voidaan pitää niiden eliölajien kantojen tilaa, jotka lisääntyvät ja elävät koko elinaikansa tai osan elinajastaan näissä vesistöissä. Virtaveden sammalisto, piilevät, pohjaeläimet ja kalasto ilmentävät kaikki omalla tavallaan vesistön tilaa ja niiden perusteella vesistöille voidaan arvioida sen ekologinen tila. Virtavesien tilan määrityksen yhdeksi tärkeimmäksi symboliksi on noussut virtavesissä lisääntyvät vaelluskalakannat. Vaikka vaeltavat lohikalakannat ovat vaativia elinympäristönsä suhteen ja ilmentävät tästä syystä hyvin virtavesien tilaa, on kuitenkin syytä huomioida, että vaelluskalakantojen monivaiheisen elinkiertoon vaikuttavat myös muut tekijät.
Miten virtavesien tilaa parannetaan?
Monet mieltävät virtavesikunnostuksen kertaluontoisena toimenpiteenä, joka toteutuksen jälkeen on kerralla valmis. Yksittäisissä tapauksissa ja nousuesteiden poistossa tämä saattaakin päteä, mutta useissa tapauksissa virtavesikunnostuksilla ei ole saavutettu toivottuja tuloksia, esimerkiksi vaelluskannat eivät ole parantuneet kunnostusten jälkeen. Kunnostusten jälkeen on tavallista, että kunnostetut vesistöt pikku hiljaa taantuvat heikompaan tilaan, esimerkiksi kutusoraikoiden liettymisen takia. Virtavesien tilan kertaluokkaisista kunnostuksista tulisikin siirtyä virtavesien hoitoajatteluun, jossa virtavedet otettaisiin paremmin huomioon kaikessa sen valuma-alueella tehtävässä toiminnassa ja hoitotoimenpiteitä tehtäisiin vesistössä ilmenevän tarpeen mukaan määräajoin.
Ensimmäinen askel virtavesien tilan parantamisessa on selvittää, missä kunnossa kohdevesistö on ja mitkä ovat sen kunnostusmahdollisuudet. Tavallisesti vesistön tilan selvittämiseksi tehdään virtavesi-inventointi. Kartoituksella selvitetään ne ongelmakohdat, joihin kunnostustoimilla voidaan pureutua. Samalla hyvin tehty inventointi antaa mahdollisuuden arvioida kohdevesistössä olevien alueiden kunnostuksen tärkeysjärjestystä. Vakioiduin menetelmin tehdyillä inventoinneilla on mahdollista arvioida samalla vesistöalueella sijaitsevia virtavesiä toisiinsa ja arvioida myös näiden kunnostuksen tärkeysjärjestystä.
Virtavesi-inventoinnin lisäksi olisi hyvä toteuttaa samanaikaisesti kohdevesistössä myös sähkökoekalastuksia. Sähkökoekalastusten tarkoituksena on selvittää kunnostettavan vesistön kalakannan rakenne ja taimenen mahdollinen luontainen esiintyminen. Kalakannan tilan selvittäminen on avainasemassa, kun arvioidaan vesistön tämänhetkistä tilaa. Tulokset otetaan huomioon kunnostusten suunnittelussa ja niiden toteutuksessa. Ennen ja jälkeen kunnostusten tehdyillä sähkökalastuksilla on mahdollista arvioida kunnostustoimien vaikutuksia.
Virtavesikunnostusten toteuttaminen on suunnitelmallista toimintaa, minkä johdosta kunnostuksista laaditaan yksityiskohtainen suunnitelma. Virtavesikunnostukset ovat myös luvanvaraista toimintaa, joiden lähtökohtana on saada lupa niiltä maa- ja vesialueiden omistajilta, joita asia koskee. Kunnostustoimille tulisi aina pyytää lausunto tai lupa myös ympäristöviranomaisilta. Hyvien käytäntöjen mukaisesti kunnostustoiminnan suunnitteluvaiheessa tulisi ottaa yhteyttä kalastusalueeseen, alueella toimiviin osakaskuntiin sekä kunnan ympäristöviranomaiseen. Yksityiskohtainen kunnostussuunnitelma auttaa asianosaisia saamaan selville, mitä on tarkoitus tehdä ja miten kunnostukset toteutetaan. Kunnostussuunnitelman esittäminen asianosaisille yleensä vähentää ennakkoluuloja kunnostuksia kohtaan, ja asianosaisen näkemykset sekä mielipiteet voidaan ottaa paremmin huomioon kunnostusten toteuttamisessa.
Kunnostussuunnitelman laadinnan ja lupien saannin jälkeen voidaan ryhtyä toteuttamaan kunnostustoimia. Pienempiä kohteita voidaan kunnostaa talkootapahtuman puitteissa. Talkootyöllä voidaan helposti kunnostaa purokokoluokan vesistöjä ja luoda vesistöihin taimenen lisääntymiselle soveltuvia kutusoraikoita. Suuremmat uomat ja laajat virtavesikokonaisuudet on järkevä kunnostaa kuitenkin koneellisesti. Koneellisen kunnostuksen jälkeen kohdevesistöä voidaan viimeistellä talkoovoimin käsipelillä.
Miten tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia seurataan?
Kunnostustoimien jälkeistä seurantaa on toteutettu vähän ja se onkin tällä hetkellä virtavesien hoitotoimien heikoin lenkki. Kunnostettujen virtavesistöjen tilan kehitystä olisi hyvä seurata, sillä kunnostusten jälkeen vesistöt voivat taantua heikompaa tilaan, esimerkiksi kutusoraikoiden liettymisen takia. Kunnostusten jälkeen olisi olennaista tietää, miten kunnostukset ovat parantaneet vesistön eliöstön tilaa. Erityisen tärkeää olisi tietää, mitkä vaikutukset kunnostuksilla on ollut virtavesissä lisääntyvien vaelluskalakantojen tilaan. Kunnostettujen virtavesien säännöllisin väliajoin toteutetuilla sähkökoekalastuksilla voidaan seurata esimerkiksi taimenen luontaisen lisääntymisen onnistumista ja arvioida taimenkannan tilan kehitystä. Seurantatieto antaa mahdollisuuden arvioida ongelmakohtia taimenen luontaisen elinkierrossa, jos lisääntyminen ei kunnostuksista huolimatta ala voimistua.