Kuivasjärven vesistökoulussa opeteltiin virtaaman mittausta

Julkaistu: 20.06.2018
Kategoriat: KVVY Tutkimus Oy, Vauhtia vesienhoitoon -hanke, Vesiviesti-blogi, Yhdistys

KVVY:n Vauhtia Vesienhoitoon –hanke osallistui Pirkanmaan ELY-keskuksen Parkanon yhteiskoululaisille järjestämään vesistökoulupäivään.

Toukokuun puolivälissä veden virtaama Kuivasjoessa oli vielä runsasta, vaikka pahin tulvahuippu olikin jo ohitettu. KVVY Tutkimus Oy mittasi 16.5.2018 Kuivasjoen virtaamaksi 3,4 kuutiometriä sekunnissa. Alivirtaamakaudella 12.6.2018 virtaama oli 0,18 kuutiometriä sekunnissa.

Toukokuun mittaukseen osallistui iktyonomi Teemu Kosken ja limnologi Heikki Holstin lisäksi Parkanon Yhteiskoulun seitsemäsluokkalaisia. Oppilasryhmä oli jaettu tilaisuutta varten neljään ryhmään, joista jokainen pääsi vuorollaan tekemään mittauksen.

Yksi ryhmän jäsenistä kuljetti akustista virtaamamittaria kannatellutta lauttaa köyden avulla virran poikki. Muut seurasivat tuloksia tietokoneen näytöltä. Samalla Koski kertoi nuorille virtaamamittauksen taustoista ja hyödyistä.

– Virtaaman mittaaminen on tärkeää muun muassa ravinnekuormituksen laskennassa. Kun tiedämme veden fosforipitoisuuden ja virtaaman, voimme laskea, kuinka paljon kuormitusta tulee tietyllä ajanjaksolla.

 

Iktyonomi Teemu Koski KVVY:stä kertoo Parkanon Yhteiskoululaisille virtaamamittauksesta. Virtaamamittauslaitetta kannattelevaa lauttaa kuljetettiin virran poikki vihreän köyden avulla.

Mittaus kuuluu lupavaatimuksiin

Kuivasjärven luusuaan valmistui pohjapato talvella 2017. Pato rakennettiin, koska järven vedenkorkeuksia haluttiin muuttaa. Padon ansiosta alivedenkorkeus on noussut noin 40 ja keskivedenkorkeus noin 15 senttimetriä. Ylivedenkorkeuden on puolestaan arvioitu laskevan 5-10 senttimetriä.

Keskivedenkorkeuteen vaikuttaminen vaatii vesilain mukaisen luvan aluehallintovirastolta. Lupamääräysten mukaan luvanhakijan on määritettävä Kuivasjoen purkautumiskäyrä, joka kertoo veden virtaaman kullakin vedenkorkeudella.

– Vähimmillään käyrä saadaan tehtyä mittaamalla virtaamat tulva-aikana ja silloin, kun veden virtaus on vähäistä. Usein mittauksia tehdään kuitenkin useampia, Teemu Koski kertoo.

Virtaamamittaukseen kului tällä kertaa kolmisen tuntia aikaa.

– Parhaimmillaan mittaus sujuu kahdessa tunnissa, mutta tällä kertaa meillä oli toinenkin tehtävä – kertoa mittauksesta ja sen merkityksestä nuorille.

 

Teemu Koski ja Heikki Holsti asensivat mittauslaitteiston valmiiksi virtaamamittausta varten.

Aktiiveilla hymy herkässä

Kymmenen vuotta Kuivasjärven kunnostushankkeessa mukana ollut Tapio Kalli oli tyytyväinen Kuivasjoen pohjapadon äärellä pidettyyn vesistökoulupäivään.

– Mielestäni on tärkeää saada nuorille tietoa vesiasioista ja toivon, että he kiinnostuvat aiheesta.

Vesistökoulun pääjärjestäjänä oli Pirkanmaan ELY-keskuksen Yhteistyöllä vesistöt kuntoon Ikaalisten reitillä –hanke. Päivän tapahtumassa yhteistyökumppaneina olivat KVVY:n Vauhtia vesienhoitoon –hanke, Parkanon 4H-yhdistys sekä itseoikeutetusti Pro Kuivasjärvi ry:n ja Kuivasjärven kalastuskunnan edustajat, jotka toivovat pohjapadon rakentamisen toivotaan vaikuttavan myönteisesti järven tilaan.

– Kuivasjärven tila on huonontunut 70-luvun lopulta lähtien. Muutos on tapahtunut veden värissä ja ravinteissa. Sinileväkukintojakin on ollut viime vuosina. Halusimme parantaa järven tilaa tällä kunnostuksella, Kalli kertoo.

Kalli toimi kunnostushankkeen aikana kalastuskunnan puheenjohtajana ja Parkanon kalastusalueen isännöitsijänä.

Heikki Meltomäki ja Timo Kuivanen tekivät aloitteen ja kalastuskunta sitten pani toimeksi, vaatimaton mies toteaa.

Kuivasjärven pinnan nosto oli kaikkinensa kymmenen vuoden projekti. Eniten aikaa vei kuusi vuotta kestänyt lupaprosessi.

 

Limnologi Heikki Holsti KVVY:stä (edessä vasemmalla) keskusteli vesistökoulupäivässä Kuivasjärven kunnostushankkeen aktiivien Heikki Mettomäen, Heikki Kallioniemen, Erkki Saarelan (takarivissä vasemmalta oikealle) ja Tapio Kallin (eturivissä oikealla) kanssa.

Vesistöt ovat osa parkanolaisnuorten arkea

– Käyn kesäisin uimassa joka päivä, lisäksi veneilen ja suppailen, seitsemäsluokkalainen Isabel Pentti kertoo.

Myös muut tapahtumaan osallistuneet nuoret kertovat uivansa usein ja kalastus on keskeinen harrastus varsinkin pojille.

Vesistöjen tilasta nuoret eivät kanna juurikaan huolta. Koulussa he kertovat oppineensa jonkin verran vesiin liittyviä asioita.

– Saasteet ja roskat aiheuttavat jonkin verran huolta, Isabel Pentti sanoo.

KVVY:n johdolla tehdyn virtaamamittauksen lisäksi nuoret tutkivat opettajansa kanssa muun muassa veden lämpötilaa ja sameutta. Lisäksi he kirjoittivat kortteihin, mitä he aikovat tehdä vesistöjen hyväksi. Korteissa luvattiin muun muassa olla roskaamatta vesistöjä.

 

Parkanon Yhteiskoulun 7-luokkalaiset Julia Riihimäki, Ida Leponiemi, Isabel Pentti ja Senni Mustakoski tutkivat veden ominaisuuksia vesistökoulupäivässä.
Soita meille Soita meille