Vesienhoitoon tarvitaan uusia toimintamalleja

– Pirkanmaalla vuosina 2016-2018 toteutettu Vauhtia vesienhoitoon -hanke on osoittanut, että vesistöjen hoidon neuvonnalle ja kunnostustoiminnalle on olemassa valtava tarve, hanketta koordinoinut ympäristöasiantuntija Satu Heino toteaa.

KVVY ry neuvoo, tutkii ja ohjaa eri toimijoita hyvän vesien ja ympäristön tilan saavuttamiseksi. Erityisesti paikalliset järvien suojeluyhdistykset sekä alueelliset yhteistyöverkostot ovat voimakkaasti kasvavia kohderyhmiä.

KVVY ry tuleekin jatkamaan neuvonta- ja kunnostustyötään myös tulevina vuosina ja tarkoitus on laajentaa toimintamallia koko yhdistyksen toiminta-alueelle.

Neuvontaa eri vaiheisiin

– Suojeluyhdistykset ovat toiminnassaan hyvin eri vaiheissa ja neuvontaa tarvitaan niin yhdistyksen perustamiseen, seuraavien toteutusaskeleiden selventämiseen kuin erilaisten rahoitusten hakemiseen, Satu Heino kertoo.

Vauhtia vesienhoitoon –hanke on kolmen toimintavuotensa aikana neuvonut yli 50 paikallisyhdistystä.

Yhdistyskohtaisen neuvonnan lisäksi Hankkeessa on käynnistetty myös alueellinen vesistökunnostajien verkoston toiminta. Verkoston toiminta-alustana toimii KVVY:n tuottama vesienhoito.kvvy.fi –verkkopalvelu, josta löytää helposti sekä tietoa järvien vedenlaadusta että paikallisista toimijoista ja jo tehdyistä kunnostustoimista.

Hankkeesta saatu palaute on ollut hyvin positiivista ja kannustavaa ja hankkeelle on toivuttu jatkoa.

– Seuraavien vuosien aikana järvillämme tullaan tekemään paljon konkreettisia kunnostustoimia sekä näiden vaikutusten seurantaa. Tavoitteenamme on, että saamme tähän tarpeeseen riittävät henkilöresurssit järjestettyä, toiminnanjohtaja Jukka Mattila sanoo.

Vesien hoito ja kunnostus on aina pitkäjänteistä työtä

Pahoin rehevöityneillä järvillä tarvitaan nopeita aloitustoimia sekä varautumista pitkäjänteiseen hoitotyöhön. Vaikka vesistöjen tila on parantunut pistekuormituksen vähennyttyä, järviämme vaivaa sekä hajakuormituksesta että järvien sisäisestä kuormituksesta johtuva rehevöityminen. Rehevöityminen heikentää vesistöjen virkistyskäyttöä ja ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma sadannan kasvu tulee tuottamaan lisähaasteita.

– Yhtenä haasteena on, miten saamme ihmisten mielenkiinnon säilymään, kun järven tai virtaveden kunnostus vie aina vuosia ja jopa kymmeniä vuosia? Yhteisen tahtotilan ja suunnitelmallisten toimenpiteiden sekä asiantuntija-avun merkitys onkin aivan ratkaisevaa, Jukka Mattila pohtii.

Useimmiten aloite järven tarvitsemasta kunnostuksesta tulee paikallisilta kiinteistönomistajilta. Järven kunnostus ja hoitotyö vaativat kuitenkin rahoitusta ja osaamista. Vauhtia vesienhoitoon –hankkeessa KVVY on koonnut eri toimijoita saman pöydän äärelle.

– Tämän yhteistyöverkoston toiminnasta on ammennettu monipuolista asiantuntemusta konkreettisiin toimiin.

Vesienhoidossa kohti uusia rahoitusmalleja

Jukka Mattila ja Satu Heino näkevät pitkäjänteisen vesienhoitotyön rahoittamisen pelkillä hankerahoituksilla haasteellisena.

– Hankkeet on tarkoitettu uuden toiminnan kehittämiseen, mutta ei pysyvän toiminnan rahoitukseen, Satu Heino sanoo.

– Olisikin hienoa, jos jatkossa myös vesistön käyttäjät ja ympäristövastuulliset yritykset osallistuisivat osaltaan neuvontatyön rahoittamiseen. Tämä mahdollistaisi pitkäjänteisen asiantuntemusta vaativan työn jatkamisen, Heino ja Mattila muistuttavat.

Hyvänä esimerkkinä uudentyyppisestä rahoitusmallista on Loimijoen alueella käynnistynyt työ, jossa alueen vesienhoidon edistämistä tehdään laajassa yhteistyössä KVVY:n koordinoimana.

– Jo nyt olemme saaneet mukaan kaikki alueen kunnat ja KVVY:n jäsenmaksun kautta myös vesistön kuormittajat. Jatkossa tavoitteena on saada rahoitukseen mukaan myös alueen yrityksiä ja muita toimijoita sekä hakea hankeavustuksia kunnostus- ja viestintätoimiin, Heino kertoo.

Hän painottaa, että laaja rahoituspohja mahdollistaa toimien pitkäjänteisen suunnittelun, kunnostustoimien koordinoidun toteutuksen sekä laajan asukkaille suunnatun viestinnän.