Asiantuntija katsoo kokonaisuutta

Vesistöjen tilan parantaminen on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii monipuolista osaamista. Siksi KVVY Tutkimus Oy:n palveluksessa on eri alojen asiantuntijoita hydrobiologeista maaperätutkijoihin. Tässä jutussa luomme tiiviin katsauksen eri aloilla toimivien asiantuntijoidemme työhön.

Kuormitustarkkailusta kunnostussuunnitelmiin

Vesistöä kuormittavien toimijoiden ympäristölupiin perustuva velvoitetarkkailu on tärkeä osa KVVY:n vesistöasiantuntijoiden työtä.

– Velvoitetarkkailuraportointimme on olennainen osa toimintojen valvontaa ja vedenlaadussa onkin saavutettu pitkällä aikavälillä merkittävä muutos parempaan suuntaan, limnologi Marika Paakkinen kertoo.

Paakkinen on ollut alusta lähtien kehittämässä KVVY:n vedenlaatupalvelua. Kehitystyö käynnistyi jo 2000-luvun alkupuolella.

– Verkossa toimivasta palvelustamme voi hakea järvikohtaista tietoa vedenlaadusta. Uusimman kehitystyön ansiosta palvelu tulee kattamaan koko toimialueemme.

Myös ekologi Hanna Alajoki tekee töitä vesistöjen kuormitus- ja vaikutustarkkailun parissa. Toinen puoli hänen työtään on suunnitella vesistöjen kunnostamista valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähentämisen kautta.

– Molemmilta suunnilta lähestyttäessä tavoitteena on vesistön mahdollisimman hyvä ekologinen tila, Alajoki summaa.

Jätevesipuhdistamot osaavissa käsissä

KVVY Tutkimus Oy tarkkailee noin 80 kunnallisen jätevedenpuhdistamon ja parin kymmenen teollisuuspuhdistamon toimintaa.

– Työhöni kuuluu näytteenottoa, puhdistamojen henkilökunnan neuvontaa sekä seurantaraporttien tekoa, ympäristöteknologian insinööri Esa Tuominen kertoo.

Hän on yksi viidestä jätevesiosaston asiantuntijasta, jotka tarjoavat asiakkaille tarkkailun lisäksi neuvontaa ja koulutusta. KVVY järjestää puhdistamonhoitajille koulutus- ja neuvottelupäivät joka toinen vuosi sekä täsmennettyjä koulutuksia tarpeen mukaan.

– Jätevedenpuhdistamot toimivat nykyisin erittäin tehokkaasti. Puhdistamojen hyvä tulos on paitsi tekniikan kehityksen, myös henkilökunnan hyvän osaamisen ansiota.

Mahdolliset häiriöt johtuvat hänen mukaansa yleensä vaihtelevista olosuhteista eli runsaista sateista tai muista poikkeavista olosuhteista. Osa sadevesistä pääsee viemäriputkiin vuotokohdista ja joissakin kunnissa hulevedet kuormittavat jätevesiviemäriä.

Kaatopaikoille vain tutkittua tavaraa

– Jätelainsäädäntö asettaa selkeät rajat, minkä mukaisesti jätteet käsitellään ympäristölle mahdollisimman turvallisella tavalla, kemisti ja maaperätutkija Marika Kaasalainen kertoo.

Jätteiden hyötykäyttö- ja kelpoisuusvaatimuksia tutkiva Kaasalainen on itsekin mukana lainsäädäntö- ja standardoimistyössä valtakunnallisten työryhmien jäsenenä.

– Teen lausuntoja ja vaikutan siihen, että säädökset ja standardit ovat tarkoituksenmukaisia. Näin vältämme turhaa työtä ja siitä aiheutuvia ylimääräisiä kuluja.

Hän kertoo jätteiden luokittelun olevan haasteellista myös asiantuntijoille.

– Aina emme voi tietää, missä muodossa löydetyt aineet esiintyvät tutkimuksen kohteena olevassa materiaalissa. Kemistinä kuitenkin tiedän mahdolliset vaihtoehdot, joiden pohjalta materiaalit luokitellaan varovaisuusperiaatteen mukaisesti, hän sanoo.

Tärkeä osa Marika Kaasalainen työtä on neuvoa asiakkaita sekä tulkita analyysitulokset ja niiden oikeudelliset perusteet selkeästi eri sidosryhmille.

Pohjaeläimet ilmentävät vesistövaikutuksia

– Pohjaeläimet ovat tärkeitä vesiympäristön indikaattorilajeja eli muutokset niiden yhteisön rakenteessa ja määrässä kertovat muutoksista veden laadussa, hydrobiologi Jussi Iso-Tuisku kertoo.

Pohjaeläintutkimuksia tehdään muun muassa silloin, kun halutaan selvittää vesistöön joutuneen vierasaineen tai maankäytön muutosten vaikutuksia vesiekosysteemiin.

– Tutkimme vesistön pohjaeläinten yhteisön rakennetta ennen muutoksia ja niiden jälkeen.

Pohjaeläintutkimusta tehdään paljon myös järven perustilan selvittämiseksi, esimerkiksi rehevyyttä arvioidaan pohjaeläimistön perusteella.

– Pohjaeläintutkimukset ovat tärkeä osa järvien ekologisen tilan luokittelua, Iso-Tuisku muistuttaa.

Nämä tutkimukset, kuten kaikki muutkin vesistötutkimukset, sisältävät taustatietojen kokoamisen, tutkimussuunnitelman teon, näytteenoton, näytteiden analysoinnin, tulosten tulkinnan sekä raportoinnin.

Osa tutkimuskohteiden pohjaeläinnäytteistä tulee KVVY:lle valmiiksi poimittuina, osan laboratoriotyöntekijät poimivat näytteistä itse. Suurin osa pohjaeläimistä on niin pieniä, että tunnistamiseen tarvitaan mikroskooppia. Iso-Tuisku ottaa itse myös osan näytteistä, joten hänen työnsä tutkijana on hyvin monipuolista.

– Näen työssäni vesistötutkimuksen koko työprosessin. Pidän tätä etuoikeutena, sillä se tuo työolosuhteisiin vaihtelua. Maastotöissä näen tutkimuskohteen ympäristöineen ja saan arvokasta tietoa kokonaisuuden hahmottamiseen, hän kertoo.